Converset ja pilkkusukat

Rakas vanha ystäväni soitti minulle yllätyksenä viime viikon torstaina ja pyysi perjantai-iltana käymään lasillisilla (tai pullollisilla) viiniä. Minähän otin tarjouksen vastaan ja lopulta hänen seurassaan vierähti kaksi päivää, yöt mukaan lukien. :D Kolmen vuoden tauko oli liian pitkä, meidän molempien mielestä. Ehkä tämän iloisen jälleennäkemisen innoittamana jatkamme näkemistä hiukkasen useammin? Ainakin minä toivon niin.

Nauratti, kun meillä molemmilla oli samanlaiset sukat ja kengät, eri väreissä vain. Oli tietenkin pakko ikuistaa se kuvalla.

Onneksi ulkona on alkanut paistamaan aurinko välillä, sitä on kaivattu! Eilen istuin terassilla, join vissyä ja luin lehteä, käärin kollareiden lahkeet ylös, jotta sääret saisi aurinkoa. Sääreni ovat nimittäin edelleen ihan rutikuivat talven jäljiltä, eikä pieni rusketuskaan tänä kesänä olisi pahitteeksi. Viime kesänä kökin sisällä töissä koko kesän, niin ei rusketus ihan päässyt tähän likkaan tarttumaan. Tänä kesänä yritän mennä töihin aiemmin ja päästä myös lähtemään kotiin aiemmin, jotta saisi kroppa edes pienen päivetyksen syksyksi.