lauantai 26. huhtikuuta 2014

What's the time?

Kun olin Indiedaysin Bloggers' Inspiration Day:ssa, kävin tsekkailemassa Indiedays ja Timanttiset-yhteistyökampanja pisteellä uusia kelloja, jotka olivat toinen toistaan upeampia. 

Minun vanha valkoinen ihana kellorakkauteni on niin hirveässä kunnossa, ettei sitä voi enää käyttää. Pidin sitä putkeen pari vuotta, jonka jälkeen se näivettyi niin pahasti, että heippa sille kellolle. Tai voi sitä käyttää edelleen, muttei se hieno ole. Eli kaappiin on jäänyt.

Bongasinkin vanhan lempikelloni näköisen kellon ja ihastuin siihen niin, että kävin kuvauttamassa itseni kellon kanssa. Oi uusi rakkauteni<3


Timanttiset pisteellä oli ihanaa ja avuliasta henkilökuntaa ja sainkin ihastella ja kokeilla eri kelloja ihan olan takaa. En meinannut osata edes päättää minkä kellon valitsen lempparikseni, mutta tämän nähtyäni muistui mieleen vanhan kellorakkauteni kanssa kokemat seikkailut - löysinhän nykyisen miehenikin se vanha kello ranteessani. ;) 

Yllätyin itse näiden kellojen hinnoista, ei muuten ole hinnoilla pilattu ja ovat vielä 100M vesitiiviitä! Kannattaa siis harkita näitä, sekä tyylikkyytensä ja selkeiden linjojen, jotta ihanan simppelin ulkonäön ja yhdisteltävyyden vuoksi. Plus tietty se hinta, netistä tilattuna tämä kello 79e! Yleensä kelloista saa pulittaa reilusti yli satasen, vaan ei näistä. 
Kaikki ICE WATCH kellot löydät täältä.

Nyt kipin kapin kaikki kellofriikit tutustumaan koko valikoimaan ja tykkäämään Timanttisten Facebook-sivuista.

Aion nimittäin itse hankkia tuon kellon itselleni heti kun saan vähän ylimääräistä. ;D heh.

Onko teillä mitään kokemuksia näistä kelloista? Tykkäättekö? Olisi kiva kuulla. :)

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Saimaa ja pääsiäinen

Kuvia pääsiäisestä ja Saimaalta.
Huomioithan, että kuvien kopioiminen luvatta on kiellettyä. Kiitos!

 Coco sai pääsiäismunasta auton. Minä söin suklaat, Coco sai lelun. 
Toi auto liikkui itsekseen eteenpäin taaksepäin vetämällä, niin ajeltiin tuolla sitten ympäri laituria ja Coco juos saalistamassa perässä. On nää pienet koirat helppo pitää tyytyväisenä! :) Käpy oli kanssa kova sana. Paras lelu miesmuistiin!

Cocokin tykkää Saimaasta. Ja leluista. Autoista.



 Ilmeellä! Omistan erittäin valonarat silmät. En pysty olemaan normaalisti auringon paistaessa. Jos ei ole aurinkolaseja, rypistelen kulmia niin paljon, että saan hirveän hedarin helposti. Minä ja Juicy ei tykätä suorasta auringonpaisteesta, eikä salamavaloista. Tykkään auringosta arskat ja lippis päässä. :)


Tässä oli myös ainoat kuvat, joihin Juicy suostui tulemaan mukaan. Sehän ei tunnetusti pidä kuvattavana olemisesta, vaan laittaa silmät välittömästi kiinni, jos huomaa jollain kameran.

Luontokuvia Saimaasta ja alhaalla loppukevennys


Saimaan loput jäät sulamassa



Jännää kilpikonnakuviota jäiden lohkeiltua toisistaan irti.


Naapurin koira tuli tervehtimään meidän koiria ja se, eli Mauno oli  vähän enemmän innoissaan meidän koirista kun meidän koirat siitä. :D

Coco patsastelee terassilla. Tai siis pikemminkin vahti, ettei Mauno palaa enää kyläilemään. :)

Kuulumiset tähän väliin. Olen tässä pääsiäisen aikoihin miettinyt, että mitä sitä elämässä haluaisi tehdä. Toisaalta tekisi mieli lähteä opiskelemaan, toisaalta kun en ole varma onko se taloudellisesti järkevä tai kannattava vaihtoehto, mietityttää, koska nykypäivänä lähes mikään opiskelu ei takaa töitä. Ärsyttävää pähkäilyä. En haluaisi jumittaa varastoonkaan loppu elämäkseni. Olen miettinyt iltalukiota ja sen jälkeen kauppista, mutta sillä alalla nyt varsinkin työpaikat on kortilla. Tosin, ainahan sitä voi hakea väliaikaisesti johonkin hanttihommiin ja siitä sitten ylöspäin, kuten muissakin ammateissa. Eikai sitä heti pääse korkealle, vaikka koulut olisikin käyty. Onhan niitä korkakoulutettuja työttömiäkin Suomessa yllinkyllin. Tosin se on sitten myös vähän omasta asenteesta kiinni, että jos ei kaikkia töitä suostu tekemään. Itselläni tuota asennetta ei toisaalta ole, vaan teen mitä vain, jos ei muutakaan ole tarjolla.

Nyt ei muuta kun mietintämyssy päähän!

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Lumene CC NAIL CONCEALER NUDE kynsilakka

Indiedays inspiration day:hin osallistuneet saivat lahjaksi tämän ihanan nuden sävyisen, hoitavan kynsilakan Lumenelta, joka sisältää UV-suojan.

Lakka ei kuivunut omissa kynsissäni mielestäni mitenkään poikkeuksellisen nopeasti ja hajukin oli perus kynsilakkamainen.

Vasta vuorokauden on minulla ollut tämä lakka kokeilussa, mutta ainakin tämän ensimmäisen päivän kesti hyvin tämä kynsissä, vaikka olinkin töissä ja lakka joutui kovalle koetukselle päivän aikana. 
Jotkut lakat lähtevät minulla lohkeilemaan kynsien kärjistä jo ensimmäisen päivän aikana. Enkä laittanut päälle edes päällyslakkaa ja silti kesti ja lisäksi tässä on pysyvyyden lisäksi kiva kiilto.

Tämä sävy on ihanan neutraali ja sopii ihan minkä asun kanssa vain. Olen aina pitänyt nudelakoista. Tästäkin. Sopii töihin, juhliin, arkeen - mihin vain. Helppoa!


Kynsiin laitettu kaksi kerrosta Lumenen cc nude lakkaa


Kiinnostuneille tiedoksi, että lakan hinta on kaupoissa n.6,40e. 

Mitäs tykkäätte tästä sävystä? :)



(Psst: Näin viikkojen jälkeen todettakoon, että lakka pysyi virheettömänä kynsissä VIIKON! Ikinä ei ole mikään lakka pysynyt näin hyvin. Että on todellakin hintansa väärti!)

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Lukko-Saipa pronssiottelu

Nyt jännittää! Ostin kaupasta Jättis-tuutin ja siiderin pronssipelin kunniaksi ja kahvitkin ovat jo tippuneet. TOIVOTTAVASTI SAIPA VOITTAA!!! <3
Peli nyt SaiPan hyväksi 1-0!



Kisastudio kotisohvalta käsin. :)

Yyh... :( peli päättyi SaiPan tappioon 3-2. En sano nyt enempää, ettei tule sammakoita suusta. Harmittaa meidän poikien puolesta ihan älyttömästi, ei voi muuta sanoa.
Mutta, neljäs sija. Mahdollisuudet oli suuret päästä käsiksi pronssiin ja jopa korkeammalle. Tahdonvoimaa ei ainakaan puuttunut, eikä yritystä. Olen silti tosi tosi ylpeä tän vuotisesta saavutuksesta, koska en muista aikaa jolloin SaiPa olisi pelannut mitallipeleissä viimeeksi. Oliko se 15 vuotta sitten?
Mene ja tiedä. 

Ensi vuonna sitten uusien nuorten lupausten kautta voittoon! ;)

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Bloggers inspiration day

Ravintola Sipulin talvipuutarha, Helsinki

Sain kutsun pari viikkoa sitten Indiedaysin Bloggers inspiration dayhin ja pitihän se käydä katsastamassa paikan päällä, mistä on kyse. En ollut aiemmin siis ollut vastaavissa kemuissa, että oli kiva nähdä ja kokea moiset kekkerit. Olin kyllä alkuihmettelyn jälkeen ihan fiiliksissä juttelemassa ihmisille ja metskaamassa esittelypisteitä ja höpöttelemässä tuote-esittelijöille ja muille bloggaajille.

Paikalla oli ihania herkkuja ja kattava juomavalikoima, jotka ei nekään jäänyt minulta hyödyntämättä lainkaan. :) Ja maistoin noita alapuolella olevassa kuvassa näkyviä ihanan punaisia ja marjaisia macaroneja, joita en ollut koskaan aiemmin elämässäni maistanut! Siis en ikinä. En oikein edes tajua miten se on mahdollista. Ihan yhtä mahdollista kylläkin kun se, että katsoin ekat Terminatorit tuossa menneenä talvena, hehheh!



Maistoin varmaan kaikkia juomia ainakin yhden.

Noi Cloettan suklaat oli ihania! Tosi makeita, mutta myös tosi herkullisia.

Lorealilla oli ihana piste, jossa kerrottiin tulevan kesän tukkatrendeistä ja sain kotiin kokeiluun tuon vaaleimman sävyn. Tämä tuli enemmän kuin tarpeeseen, kun tuossa päälaella tuo kiva kolmen sentin tyvikasvu keikkuu jo aika huolestuttavan näköisenä.

Bloggaajat saivat Lorealin asiantuntijoilta kovimmat vinkit ikinä! Katsotaan miten tarkkaavaisena olen kuunnellut, kunhan pääsen kokeilemaan väriä käytännössä, jotta tuleeko niin hehkeät raidat kun luvattiin. No tottakai tulee, koska Lorealin uusissa hiusväreissä on mukana raidoituskampa, jolla saa tehtyä todella luonnollisen näköiset raidat helposti.
Kirjoitan värjäyksestä enemmän, kunhan jaksan ryhtyä tuumasta toimeen. :)



Vallilalla oli ihanan värikäs esittelypiste! Itsehän omistan nuo taustalla näkyvät verhot, mutta limen vihreinä. Ja tykkään niistä todella paljon. Voisin vaikka ostaa samat verhot jonkun toisen sävyisenä. Esim joulun aikaan ne limenvihreät verhot ovat aika erikoinen valinta ja nyt juuri eilen tulin taas pohtineeksi, että josko sitä olisi hurja ja pyytäisi vaikka lahjaksi itselleen uudet vastaavat, eri värisenä. :)


Revin muuten hiustenpidennykset pois tuossa viikko sitten, kun omat hiukset olivat jo niin kasvaneet, että teipit näkyivät aika selvästi, varsinkin hiusten ollessa auki. Letitin hiukset vain ranskalaiselle letille ja välillä pidin päässä ukkivainaani vanhaa villaista herrainhattua, joka sopi päähän ja lookiin kuin nakutettu.

Maistelin näitä, ja paljon kaikkea muutakin. Toi macaron leivos meni ihan muussiksi minun kovassa kohtelussa ja suussa se ei kauan kerennyt sulaakaan.


Tässä kaikkea härpäkettä, jota mukaan tarttui. 

Oli kyllä mielestäni todella onnistunut ilta ja tykkäsin ständeistä ja ilmapiiristä, porukka oli hyvällä tuulella ja ständien takana seisovat tyypit olivat kaikki tosi mukavia ja jäinkin juttelemaan monen kanssa pidemmäksikin aikaa, ihan kaikesta muustakin kuin siitä, mitä he olivat markkinoimassa. Pisteet siitä että jokainen paikka oli löytänyt niin mukavia henkilöitä sinne edustamaan. 
Ehkä jos yksi miinus pitäisi sanoa, niin toiset bloggaajat eivät tulleet kovinkaan avoimesti juttelemaan kanssani, mutta minä ängin välillä juttelemaan sitten muille, kun ehkä olin sitten niin vanha peloittava, ettei uskallettu tulla höpöttelemään. 
Että jatkossa jos törmäilette minuun jossain, niin tulkaa vain ihan rohkeasti juttelemaan! Uudet tuttavuudet ovat aina tervetulleita. :)

Olitteko itse paikalla kukaan ja jos olitte, mitä piditte tilaisuudesta?

torstai 10. huhtikuuta 2014

Helppo ja nopea piirakka

Omenapiirakka, tai mustikkapiirakka, ihan miten vain. Koska en osannut päättää kumman teen, tein molemmat. Koska rasva loppui kesken jouduin tekemään jaon keskelle peltiä, eli yhteen taikinaan kaksi makua. :) Lopputulos tulikin näyttämään sitten tältä:

Omena-kaneli / mustikkapiirakka





OHJE:

200g sulatettua voita tai margariinia
5dl maitoa
4dl sokeria
3tl leivinjauhetta
n.5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl kaurahiutaleita
mustikoita ja omenoita maun mukaan


Pistä uuni lämpenemään 200 asteeseen.
Sulata voi/margariini.
Lisää sokerit maitoon. Sekoita leivinjauhot vehnäjauhoihin ja lisää maitoseokseen. Lisää viimeisenä taikinaan sulatettu voi. 
Ripottele taikinan päälle omenat/mustikat tms. Niitä ei tarvitse painaa taikinaan! 
Paista n. 40min


Paistamisen jälkeen ripoittelin omenoiden päälle kanelia ja koko piiraan päälle kevyesti sokeria. Koristeluun käy hyvin myös tomusokeri.

Nauti!

torstai 3. huhtikuuta 2014

Kuulumiset lähipäiviltä

Ma-to kuulumiset


Heippa kaikille! Olen ollut joka ilta tällä viikolla 6-8 aikaa illalla kotona ja suihkun, koirien ulkoiluttamisen ym. muun seuraavan päivän valmisteluiden jälkeen olenkin ollut niin poikki, että suoraan nukkumaan, eikä puhettakaan että olisi riittänyt energiaa blogin päivittämiseen, tai mihinkään muuhunkaan "ylimääräiseen".

Selfie töistä :D
töitä, salia, unta, töitä salia unta, töitä salia unta...

Olen jaksanut käydä salilla todella intoa puhkuen, tällä viikolla kolmesti ja huomenna menen vielä tekemään rintatreenin, venyttelemään ja jos jaksan aerobista tehdä soutaen ja pyöräillen, niin teen myös ne siinä samalla, niin ei pääse täysin aerobinen unohtumaan. Nyt täytyy kyllä myöntää, että en ole pariin viikkoon jaksanut tehdä aerobisia, on mennyt Täysin lihaskunnon puolelle - ja aika kovasti on mennytkin. Olen tehnyt omia enkkoja salilla ja se on tuonut lisää puhtia ja innostusta painojen nostoon. Tuntuu tällä hetkeltä kehittyminen niin kovalta, että melkein aina salilla ollessa teen jonkun uuden enkan. Varsinkin, jos kyseessä on selkä,tai kädet. Jaloissa en niin suuria muutoksia ole saanut aikaan. En tiedä onko kyse sitten tekniikasta, vai niistä helvetillisistä lihaskrampeista, joita välillä tulee, varsinkin kyykätessä. 

Olen yrittänyt muistaa ottaa magnesiumin päivittäin ja juoda suolavesi-viherjuomajauhetta, mutta sekään ei aina tunnu auttavan, tosin ne kyllä lieventävät ja vähentävät lihaskramppien syntyä. Jos jollain on jotain superhyviä kikkavitosia lihaskramppien ennaltaehkäisyyn niin vinkkejä otetaan vastaan yhtä pinkeänä, mitä olen salilla treenatessakin! :D

Pukkari selfie ennen salille menoa

Harmi kun en saa salille ketään kuvaajaa, joka vois ikuistaa ne minun hehkuttamat ilmeet, joita väännän vikoja toistoja tehdessä, hah! :)

Kuulumiset talosta, jota kävimme katsomassa

Se talo oli ihan järkyttävä pommi! Oikeasti, se talo oli vajonnut sinne mutapohjaiseen maahan ja liikkunut vuosien saatossa siten, että katto oli lohkeillut ja lattia ihan mutkalla. Se lattia vietti reunoihin päin niin paljon, että kun siellä sisällä käveli, niin tuntui siltä kun olisi ollut ihan kännissä. 
Se talo tosin meni heti siinä näytössä. En tajua miten joku haluaa ostaa noin rupuskan talon! Se pitäisi lanata maan tasalle ja tehdä perustuksista lähtien kaikki uudestaan, ihan kaikki! Lisäksi siihen oltaisiin rakennettu talon seinästä 8m päähän toinen talo, joka ei sekään innostanut ja sitä ei myynti-ilmoituksessa mainittu, mutta taloesitteessä se luki ja kiinnostus siltäkin osin lopahti aika pahasti. Lisäksi ei olisi noin huonokuntoisesta talosta ollut järkevää edes maksaa, koska mielestäni edes se tontti ei ollut yli 200 000e arvoinen. Myyntihinta oli kuitenkin yli 220t, eli ihan hyvä että jätettiin tarjoamatta siitä mitään. 
Toivottavasti nykyinen omistaja on kuitenkin tyytyväinen ja ymmärtää mihin on ryhtynyt ja millaisen pommin ostanut. :)

Talokaupoissa on ehkä tärkeintä se, että tiedostaa mihin on ryhtymässä. Varsinkin jos kyseessä ei ole uusi/muutama vuotta vanha asunto, tai talo. Jos remontoitavaa löytyy, kannattaa aina miettiä osaako sen tehdä itse ja jos osaa, onko laatu sen mukaista, että se nostaa asunnon arvoa. Jos epäilee omaa osaamistaan, niin kannattaa palkata joku ammattilainen hommiin. Tosin, olen nähnyt sellaisia "ammattilaisia" itse, että olisi vain kannattanut luottaa itseensä vähän enemmän ja lähteä tekemään. Esim. se tyyppi, joka kävi keittiön kaapit meille asentamassa- täysi tunari! Ei enää ikinä mitään kallista työmiestä, ainakaan noihin hommiin, mitkä pystyy tekemään itsekin. 

Vaihdettiin toissaviikonloppuna ruman lattian päälle 
toinen laminaatti vaatehuoneeseen.


Kaduttaa semisti, että ollaan pistetty remonttiapuun rahaa tämän nykyisen asuntomme kohdalla. Siis silloin alkuaikoina, pari vuotta sitten. Ei tässä lähiaikoina enää, luojan kiitos. Tosin, ei vielä osattu niin paljon tehdä, ennen kun tähän muutettiin. Tässä asuessa ollaan saatu vinkkejä ja oppia remontoinnista ja tekemällä oppii, tässäkin asiassa. Ensimmäisen kerran tasoitin seiniä nimen omaan täällä ja enpä ole oviakaan vaihtanut, tai tiennyt miten se tehdään, ennen kun täällä tuossa talvella vaihdettiin. Enkä ole lattioita hionut/laminaattia asentanut, tai tapetoinut ennen tähän asuntoon muuttoa. Vaihdettiin muuten laminaattilattia tuonne meidän vaatehuoneeseen tuossa toissa viikonloppuna (kuvat yllä). Löydettiin se laminaatti halvalla Bauhaussista ja se mätsää tosi hyvin tän meidän hioman/sävyttämän lautaparkettilattian kanssa. :) Tuo laminaatti maksoi 10e/neliö. 
Ollaan kyllä kuultu, ettei kannata ostaa halvinta laminaattia, mutta kun kyseessä on parin neliön kokoinen vaatehuone, jossa tulee vain käännyttyä, ei kannata panostaa siihen mielestäni sen koomin. Vaihdettiin myös jalkalistat sinne samalla ja uusi naulakko vaatehuoneen seinälle on suunnittelilla. Lisäksi haluaisin sinne myös uuden lampun, kun se katossa roikkuva vanha on niin ruma. 
Mutta katsotaan nyt, kannattaako tähän sijoittaa enää yhtään, jos vaikka joku kohtuuhintainen ja tarpeeksi hyväkuntoinen okt löytyisi. ;)