Töiden jälkeen ahmin lakkarahkatorttua, jonka ostin eilen
Treenit luistaa ihan hyvin. Olen liikkunut tällä viikolla varmasti enemmän kuin ikinä (tai en ainakaan muista näin aktiivista viikkoa olleen...)
Maanantaina kävin salilla tekemässä jalkatreenin, jonka jälkeen tein käsitreenin putkeen. Ei ollut todellakaan hyvä idea, enkä suosittele kellekään kokeilemaan samaa! Voimat loppuivat aika nopeasti käsitreenin aloitettua, tai jaloissa alkoi tuntumaan sellaista nykimistä, kun ne eivät saaneet mitään ravintoa treenin jälkeen. Kädet sain kyllä treenattua vielä ihan hyvin, mutta jalkojen tärinä kertoi, että nyt mennään vähän limitillä.
Pää olisi kestänyt kyllä enemmänkin, että psyykeessä ei ollut valittamista, mutta olihan se pakko kokeilla, tyhmä kun olen. Ja kuten luonteeseeni kuuluu: en usko yleensä juurikaan mitään, ellen ole itse kokenut/nähnyt.
Olin oikeasti väsyneempi kuin ikinä, luulen, että kroppani meni johonkin ylirasitustilaan tuolla salilla 1.5h täysillä treenatessa. Kotiin päästyäni nimittäin ystäväni tulivat kylään ja nukahdin sohvalle, enkä tajunnut maailman menosta tuntiin pariin mitään, ennen kuin he alkoivat tekemään lähtöä. Onneksi H viihdytti heitä, niin heidän ei tarvinnut ihan tylsyyteen täällä kuolla. :D Mutta olinpa kerrassaan vieraanvarainen! Mutta voiko sille mitään, jos on noin puhki? Duunin ja salin jälkeen sanoin H:lle, etten jaksa mitään ja nukahdan hetkenä minä hyvänsä. Enkä ole oikesti koskaan noin väsynyt. En nukahda edes pitkillä automatkoilla helposti auton kyytiin, en leffaan, enkä mihinkään muuallekaan. Nyt vähähdin kerrassaan maukkaasti, Juicy mahani päällä nukkuen. Siinä olikin sille pehmeä paikka nukkua, haha!
Nukuin sinä iltana-yönä yhteensä 10,5 h. Myöskään tuntimäärältään tämän mittaiset yöunet eivät ole mitään normia allekirjoittaneelle. En myöskään herännyt yöllä kertaakaan, ja vastaavanlaisia öitä on vuodessa ehkä kymmenen tai vähemmän. Eli johtopäätös, johon olen tullut on se, etten todellakaan ollut oma itseni treenien jälkeen ja liika on liikaa! Kuten sitä niin monesti täällä blogissa hoen, myös minä koettelen rajojani välillä ja huomaan monesti menneeni taas kerran perse edeltä puuhun. :) Mutta onpahan ainakin tullut kokeiltua!
Tiistaina kävin juoksulenkillä, joka meni paremmin kuin ikinä! Olin ihan tykki! En tajua mistä se energia tuli. Kuitenkin tuossa alkusyksystä tässä postauksessa kerroin, miten jalkatreenin jälkeisenä päivänä tekemäni juoksulenkki oli rankin ikinä ja olin ihan paskana lenkin jälkeen, vaikka hölkkäsin todella rauhassa koko matkan. Nyt ei juoksu olisi paremmin voinut kulkea, vaikka oli rankka treeni ollut edellisenä päivänä ja työpäivän jälkeen ajattelin, etten jaksa tehdä mitään. Kun sitä sitten liikkeelle illalla pääsi, ei olisi millään malttanut lopettaa. Niin hyvin rullasi jalat ja askel oli kevyt. Happea oli ilmassa runsaasti, koska lenkin aikana ulkona satoi vettä. Sekin voi olla osa syy siihen, miksi lenkki tuntui niin helpolta.
Svettis!
Keskiviikkoisin on virallinen lepopäivä, jolloin yleensä pyrin olemaan tekemättä mitään liikuntaan viittaavaa, ellei tule ihan älytöntä himotusta illansuussa lähteä juoksemaan, mutta eipä ole tässä 1,5kk (kuntokuurini) aikana vielä muistaakseni tullut. Ystäväni tuli ke iltana miehensä kanssa kylään ja hengailtiin ja höpöteltiin yhdessä se koko ilta. Oli rentouttavaa. :)
Torstaina olin töiden jälkeen ihan intopinkeänä menossa salille tekemään selkää, koska en ollut maanantain jälkeen salilla käynyt, niin vierotusoireita alkoi jo tulla. Ilokseni ystäväni sattui salille samaan aikaan (ihana Ela<3) ja treenikin meni ihan mukavasti ja sain lihaksiin kivan poltteen aikaiseksi. Välillä on tuntunut, että onkohan painoni liian kevyet selkää treenatessa, mutta nyt sain hyvän tunteen, että treeni meni oikeasti perille juuri sinne, mihin sen pitääkin, joten ei tarvitse näköjään selkää treenatessa nostaa vielä hetkeen painoja lisää, ainakaan suurimpaan osaan liikkeistä.
Perjantaina menin tekemään kädet toisen kerran ja tein myös rinnan, jota en maanantaina treenannut, kun halusin kokeilla käsien treenaamista kaksi kertaa viikossa, mutta tällä hetkellä taidan pitäytyä siinä, että treenaan alueen kerran viikossa. Kävi nimittäin niin, että voimani loppuivat käsistä paljon nopeammin, kuin mitä viikon palautuksilla loppuisi. Ok, vaihdoin myös vähän liikkeiden paikkoja, eli sekoitin järjestyksen, joka tunnetusti saa treenin tuntumaan haastavammalta, mihin on tottunut, mutta silti! En jaksanut läheskään normaalin veroisesti. No, nyt vielä täytyy sanoa, että selkää treenatessa käyttää luonnollisesti myös käsien lihaksia, eli ei ole ehkä paras juttu treenata niitä muutenkaan peräkkäisinä päivinä, mutta kun pääsen salille töissä sen neljänä päivänä viikosta (keskiviikkoisin on kuntopiiri) niin ei ole hirveästi valinnan varaa. Nyt kun en tiistaina mennyt, oli luonnollisesti mentävä to ja pe, jotta sain tehtyä kropan läpi tällä viikolla. Ok, olisin voinut nyt pe treenata vain rinnan ja olkapäät, koska kädet tein maanantaina jalkojen kanssa, mutta halusin kokeilla miten jaksan tehdä ne kaksi kertaa. Enpä jaksanut.
Sekin ihmetyttää, että miksei sinne salille pääse viikonloppuna-juuri silloin kun olisi hyvin aikaa ja jaksaisi. Mutta ihan hienoa, että edes ma-pe pääsee. Ke toki pääsee myös, mutta sitten treenit pitää ajoittaa siten, että neljältä lähtee salilta pois, kun se jumppa alkaa. Omat haasteensa siinäkin. Tosin, eipä olisi enempää ongelma, kuin mennä töihin seiskaksi, mutta kun ei jaksa aina herätä kuudelta. Rakastan nukkumista, varsinkin sitä kun saa nukkua aamulla pitkään! Mutta senhän te jo tiesittekin. ;)
Aina ku treenaan, naama on ihan tulipunainen. No, kasvojen ohut iho ja verisuonet jotka kulkevat ihon pinnan alapuolella tekevät tehtävänsä. :)
Tunti sitten saavuin juoksulenkiltä, eli toiselta aerobiselta tällä viikolla. Jos huomenna on fiilistä lähteä, niin menen juoksemaan, mutta jos ei jaksa, niin en mene. Ei tämä liikunta mikään "pakko pakko pakko" juttu kuitenkaan ole, vaan oman jaksamisen ja fiiliksen mukaan. Tänään tuli töissä myös idea, että tekisi mieli lähteä pelaamaan sulkapalloa (se on niin kivaa!) tai seinäkiipeilemään, mutta se sulis hotsittais nyt enemmän, kun siihen tiedän halukkaita osaanottajiakin jo valmiiksi edes muutama, seinäkiipeilyyn en frendiä niin helposti saisikaan...
Tulipas tekstioksennus, mutta ei voi nyt mitään. Kuvia on aika vähän tullut otettua, kun on niin paljon kaikkea koko ajan. Instasta löytyy muutamia random kuvia tältä viikolta, jos kiinnostaa katsoa, ilanajohansson nimellä löydätte. :)
Huomisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asialliset kommentit julkaistaan, kiitos kommentistasi! :)